Finnmárku – Gos niegut ollašuvvet

Luondu ja dálkkádat

Finnmárkku luondu lea máŋggalágan, dáppe leat várit, mearra, duoddarat, vuovddit ja jogat. Dáppe gávdnojit vihtta álbmotmeahcci. Riddoguovlu lea arktalaš ja šattoheapme, ja mearralodderiggodagat fas mearraguovlluin. Njárggat nuorttabealde ja erenoamážit Várnjárggas leat stuorra šattokeahtes eatnamat maid duođaid sáhttá gohčodit geađgeáhpin. Oarjjimusas leat ceakkus eatnamat mas leat gáissát, vuotnabađat ja muhtun jeahkit.

Golf-rávdnji doalaha viiddis finnmárkkuvuonaid nálggisin/sáŋásin dálvvi. Dáppe gávdnat mii ollu sajiin gáddegittiid main lea árktalaš šattut, ja dehálaš bisánanguovlluid iešguđetlágan čáhcelottiide. Mávssoleamos guovllut leat suodjaluvvon meahcci njeaššelottiide. Vuonain šaddá dovdomearkkalaš várresoahkevuovdi, ja šaddet gitta mearragáttis, dábálaččat seahkálaga fiervášattuiguin. Fiervášattuin leat stuorra oassi nuortaguovllu šattut.

Finnmárkkus leat muhtun deháleamos luossajogat Eurohpás. Mávssoleamos eanadoalloguovllut leat otne Deanu, Álttá ja Báhčaveaji leagis. Rávttošnjárgga suodjaluvvon meahcis lea máilmmi davimus beahcevuovdi. Beahcevuovdi badjin Deanuleagis, Kárášjoga ja Anárjoga guora, lea ovttas suoma vuovdeduoddariiguin, ja Báhčaveaji leagi vuovdi fas ovttas ruošša taigain. Dát guovllut leat ealgga deháleamos dálveguovllut, ja dáppe leat maid guovžža váldoguovllut.

Finnmárkku duoddaris leat goike, bárrudeaddji čielggit main lea jeagil, daŋas ja njárbes soahkevuovddit molsašuvvet ollu jávrriin ja jekkiin. Jeakkit leat dehálaš guoddinbáikkit ollu gállilottiide, čuodnjáide, ja njuvččaide. Lulli jávrriin lea valljis guolli nugo hávga, čuovža ja vuskkon. Rávdu ja dápmot gávdno juohke sajis fylkkas. Finnmárkku duottar lea maid bohcco dálveguohtuneana. Finnmárkkus eai gávdno gottit.