Finnmárku – Gos niegut ollašuvvet

Ealáhuseallin Finnmárkkus

Finnmárkku ealáhusat ovdánit sullii seamma láhkai go muđui riikkas. Ovdáneapmi mielddis buktá váilevaš bargofámu, áinnas huksensuorggis mii lea erenoamáš stuoris oarjefylkkas.

Finnmárku vuovdá hui olu mearraborramuša, minerálaid ja LNG-gássa olgoriikii. NHO Finnmárkku meroštallamat čájehit ahte jagi 2010 vuvddii Finnmárku olgoriikii 18 miljárdda kruvnnu ovddas. Olgoriikkavuovdinlogut loktejit fylkka vuolimus dásis bajimuš dássái juohke ássi nammii.

Finnmárku lea geográfalaččat láhka valjis energiijariggodagaid, ja oljo- ja gássa bohkandoaimmat Barentsábis lassánit, ja dáid doaimmain leat maiddái báikkálaš fitnodagat ja arvat olu gálvolágideaddjit fárus. Dál vuoruhuvvo hukset ja buvttadit biegga- ja čáhcefámu, ja sierra fitnodat lea vuođđuduvvon dainna ulbmilin ahte hukset ja jođihit biegga- ja čáhcefápmorusttegiid Finnmárkkus ovttas báikkálaš fápmoovttastumiiguin ja Finnmárkkuopmodaga eanaeaiggádiiguin.

Boazodoallu lea mearkkašahttit mávssolaš sámi kultuvrii ja identitehtii. Finnmárkkus leat badjelaš 2000 olbmo čadnon boazodollui. Dát lohku lea leamaš hui dásset vaikke vel siiddaoasit ja boazologut leat geahpeduvvon.

Mátkkoštanbáikin lea Finnmárku Eurohpá gelddoleamos. Dálveturisma lea šaddan hirbmat bivnnut maŋŋil viiddis áŋgiruššamiid ealáhusa bealis, ja geassemánuid gal leamaš juo jahkeviissaid stuorra johtolat.

Maiddái máhttoealáhus, masa gullet iešguđetlágan oalgeealáhusat, stuorru Finnmárkkus. Máhttofitnodagat leat máŋgga dáfos olu earáláganat go eará ealáhuseallin dan sivas go váldoáŋgiruššamat eai leat čadnon ávdnasiidda, energiijii dahje mášiinnaide ja biergasiidda. Máhttofitnodagaid deháleamos doaibma lea gaskkustit máhtu ja gelbbolašvuođa.