Finnmárku – Gos niegut ollašuvvet

Finnmárkku historjá

Finnmárkkus leat olbmot ássan badjel 10 000 jagi, ja dáppe gávdnojit olu dološ ássansajit ja bivdorokkit. Álttás leat báktedáidaga máilmmiárbeguovddáš ja eanet go 6000 jagi boares báktesárgumat.

Lea váttis áiggi mearridit, muhto mii gávdnat sámi kulturmuittuid mat leat eanet go 2000 jagi boarrásat. Sápmi rasttilda njealji riikkarájá; Ruošša, Suoma, Ruoŧa ja Norgga. Eanaš sápmelaččat ásset Norggas. Sámi gielat ja suopmanat gullet seammá giellajovkui, muhto áiggi mielde lea dat šaddan sierra giellan.

Finnmárkkus lea leamaš fásta dáža ássan 1200-logu rájes. Vuosttas girku vihahuvvui jagi 1307 Várggáin, sullii seamma áiggi go Várggátlatni ásahuvvui. Rikkis guolleresursat ja buorit gávpevejolašvuođat mielddisbuvttii ahte dáža ja davvi-eurohpalaš sisafárren lassánii. Sisafárrejeaddjit Suomas ja Ruoŧas 1700- ja 1800-logus, vuođđudedje suoma kultuvrra maid mii ain vásihat Finnmárkkus, erenoamážit nuorttabealde (Čáhcesuolu, Buođggát). Muhtumat ain suomastit, ja suoma namat leat ain anus.

Nubbi máilmmisoahti ráhkadii čiekŋalis háviid Finnmárkkus. Duiskalaš bombii eanaš ássanguovlluid Girkonjárggas, Čáhcesullos ja Várggáin. Go duiskka soalddáhat guđđe guovllu čakčat 1944, de sii čájehedje “eanaboaldin taktihka”. Eanet go 10 000 viesu, skuvllat, buohcceviesut ja girkut
boldojuvvojedje. Ja stuora oassi guollefatnasiin duššaduvvojedje. Sullii guokte goalmmádasoassi álbmogis fertejedje bákkus báhtarit máttás.

Giđđat ja geassit 1945 bohte eanaš báhtareaddjit fas ruovttoluotta. Eiseválddit háliidedje álggahit fylkka bajáshuksema, muhto lihkostuvve dušše belohahkii. Eanaš lei duššaduvvon, muhto olbmot háliidedje ruoktot ja háliidedje hukset dohko gos sii ovdal ledje orron. Eanaš guovlluin fylkkas vuhtto ain arkitektuvra mii vuolggahuvvui soahtejagiid maŋŋá. Muhtun guovlluide ii huksejuvvon šat ođđasit maŋŋil soađi.

Dálá Finnmárku lea rievdan. Luondduriggodagat ja sajádat dahket Finnmárkku bivnnuheapmin maiddái Internationala dásis. Lagasvuohta Ruššii, kultuvrii ja vejolašvuođat mat gávdnojit addet buriid vejolašvuođaid boahtteáigái. Earret gielddat, de áŋgiruššet sihke Finnmárkku fylkkagielda, Sámediggi ja Innovašuvdna Norga ásaiduvvama ja ealáhusaid ovdii.